Hattu pään päälle?

Kannustalo on panostanut kovasti monenlaiseen ulkoiseen koristukseen, listoihin ym. Näiden pylväiden päälle on suunniteltu suora pelti (joka ei kuulunut toimitukseen). Itse näkisin näiden pylväiden päällä puiset hieman keskeltä kohoavat koristehatut. Mistäköhän semmoiset saisi? Olen ymmärtänyt, että hatun pitäisi olla liimapuupalkeista tehty ettei halkeile. 

Kattofirma laittaa peltipäälliset erittäin sopivaan hintaan. Reunat tullevat jäämään teräviksi, mikä ei oikein hyvältä kuulosta. Mutta ehkäpä se on kuitenkin parempi kuin tämä:

tai tämä:

Meiltä puuttuvat vielä rännit. Kattofirman piti tulla ne laittamaan jo heinäkuussa ja kiireellä maalautettiin räystäslautoja. No nyt sitten toimittaja ei pysty toimittamaan suunniteltuja sadevesijärjestelmiä. 

Jos olisi virtaa, olisi kattofirma vaihtunut jo aikapäiviä sitten. Jotenkin ei enää jaksa. Ihan sama. Tulkoon vain silmitön talvi. Puhti pois.

Minnehän se meni? Puhti?

Viikko asuttu ja kokemus wc-pöntöstä

Hyvin nukuttuja öitä, aamupaloja ja muutama onnistunut ruuanteko (induktioliesi!), mutta ainoa paikka, joka on kuvattavassa kunnossa on yläkerran wc. Puolustukseksi täytyy sanoa, että tähän viikkoon mahtuu puolikas koti-iltaa, muuten elämä on ollut yhtä menoa. Rauhala ei siis ole ollut nimensä veroinen... Voisikohan siitä valittaa? ;)

Vessan kalustus on A la paikallinen rautakauppa. Peili, allaskaappi altaineen ja korkea kaappi ovat Cello-mallistosta. Ei mitään "isältä pojalle"-kalusteita, mutta ihan hyvän laatuisia, edullisia ja silmää miellyttäviä.

Uskomattoman paljon päänvaivaa aiheuttaa ylipäätään sopivien valaisinten löytäminen, mutta aivan erityisesti wc:n lamppujen. Yläkerrassa ratkaisin asian tällä yhdellä kattolampulla, jota saa suunnattua.

Noo puuttuu tietenkin vessapaperirullateline ja erinäisiä koukkuja. Ne olisivat jo paikoillaan, mikäli Ikeasta olisi koko sarja löytynyt. Kun yksi puuttui, jätin koko sarjan hyllyyn. 

Ja sitten se tärkein. Yritin epätoivoisesti löytää "kokemuksia" wc-pöntöistä. Kun nyt ihan kaikesta löytyy netistä mielipiteitä ja käyttäjäkokemuksia. Miksei niinkin tärkeästä asiasta kuin wc-pöntöstä? Kuvittelin, että wc-pöntön tärkeimmät kriteerit ovat ulkonäkö, istuinkorkeus ja puhdistettavuus.

Nyt tiedän paremmin.

Wc-pöntön tärkein ominaisuus on huuhtelunappi!

PS. Gustavsbergillä ko. nappi on ärsyttävä!

Arvatkaa mitä?

Me muutetaan!

Kuisti

Ensin meillä oli suunnitelma. Suunnitelmassa korkea kaappi tulee kuistille sisäoven viereen ja toiselle seinälle istuinpenkki/kenkälaatikot.

Sitten meille tuli todellisuus:

Todellisuutta aikamme tuskailtuamme tehtiin uusi suunnitelma. Olin nähnyt I Emmas Vita Hem-blogissa eteisen istuinpenkin. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Koteloinnin tekivät timpurimme ja istuin-/kenkäpenkki tuli keittiöfirmalta. Tasot ovat valkotammi-laminaattia.

Ainoa huono puoli on, että paikka tuntuu magneetin lailla vetävän puoleensa kaikenlaista rompetta. Rakennusaikana se on ollut vasaraa, poraa, ruuveja, silikonituubeja yms. Raksan jälkeen tuo täyttyy tietysti ulkovaatteista, repuista, pussukoista ja nyssäköistä. Onkohan se vääjäämätöntä vai voisikohan sitä jotenkin estää?

Valoa kansalle

Hyviä uutisia!

1. Meillä on vihdoin ja viimein sähköt sisällä! Urakoitsija sanoi, että on ensimmäinen kohde, jossa talo on lähes valmis, mutta sähkö tulee sisään roikalla. Tähän on pari syytä: kiireinen sähkäri ja Vattenfall, jonka sähkökaapelin siirto kesti puolitoista kuukautta.

2. Meille tulee vesi sisälle! Nooo ei nyt ihan vielä täydellisesti, sillä sisälle tulee pelkkä lämmin vesi... Älkää kysykö.

3. Kodinhoitohuone on asennettu! Epäilyksistäni huolimatta kaapit ovat... ihan jees!

4. Kannustalo haluaa korvata kiistamme. 

Onko Kannustalo menossa konkurssiin vai ovatko he vain ylpistyneet?

Nämä kaksi vaihtoehtoa tulevat mieleen, kun miettii, minkälaista "palvelua", suorastaan kohtelua, olemme saaneet selvästä virheestä, minkä Kannustalo on tehnyt. Tässä siis tarina, josta meillä on kiistaa Kannustalon kanssa.

Pitkä ja tuskastuttava tarina menee jotensakin näin (mies on tätä asiaa hoitanut): Olimme pyytäneet Kannustalolta elementtien sähkörasiointien kurkkuputket (putket joita pitkin johdot viedään rasiaan) vedettäväksi elementtien yläpäähän. Kun maaliskuussa elementit asetettiin, oli parin ikkunan kohdalla putket alaspäin yläkerrassa, mutta sitä emme pitäneet sen arvoisena asiana, että kannattaisi ilmoitella tehtaalle; suurin osahan oli kuitenkin niin kuin sähkömiehemme oli toivonut… Tai näin luulimme. 

Toukokuussa, kun yläkerran lattia oli lähes valmis, niin putkia sieltä ylhäältä etsittiin ja useammasta kohtaa niitä ei löytynytkään. Rasiasta putket kyllä lähtivät, joten ei muuta kuin seinälevyä irti ja kaivelemaan. Kurkkuputket sukelsivat elementissä ALASPÄIN villan sisälle, josta päät sitten vapaina löytyivät. Eli ne olivat jääneet elementin sisälle piiloon! Näitä rasiakohtia oli viisi ja lisäksi yhdestä seinästä rasia puuttui kokonaan. 

Mies soitti heti Kannustalon edustajallemme asiasta ja sieltä annettiin lupa korjata asia omin voimin, koska kuitenkin kohtuullisen pienillä toimenpiteillä putket saa kaivettua… korvausasiat hoituvat kyllä sitten kun kerran heti on soitettu virheestä eikä omin luvin sitä korjattu. Edustaja lupasi olla tehtaalle yhteydessä ja valvojallemme soitettiinkin samana iltapäivänä, että laittaisimme näistä rasioista kuvia, jotta näkevät mitä korjataan. 

Seuraavana päivänä kun kuvat olivat menneet, tuli sitten tehtaalta viesti että putket on asetettu heillä oikein, koska menevän rasiasta alaspäin. Öh, pari pikku juttua: 1) niiden piti olla ylöspäin ja 2) ne olivat piilossa elementin sisällä! 

Koska elementtien alaosat ovat lattian alla piilossa, ei sieltä kuvaa saa, ja Kannustalon mukaan koska emme kuvalla voi todistaa, että putket eivät olleet näkyvillä, ei ole mahdollista että olisi virhettä. 

Elementtipystytyksen teki Kannustalon ryhmä, joka oli suoralla sopimuksella meillä, eli he kyllä tiesivät mitä tekivät ja sanoivat ottaneensa esille kaikki putket, jotka olivat tarjolla. Ikkunoiden alla olleet, jotka olivat esillä, olikin lovettu lattiatasossa kiertävän lankun läpi. Valvojamme oli käynyt tuolloin myös katsomassa ja tarkistamassa, eikä muualla alhaalla putkia nähnyt, muttei osannut epäillä virhettäkään, koska putket oli pyydetty ylöspäin. Kun seinä oli revitty auki, mies kaivoi itse henk. koht. putkien päät esille: ne olivat vapaana villan seassa eivätkä lähelläkään elementin pintaa. 

Tehtaalta soitti edustaja seuraavalla viikolla ja lupasi tulla katsomaan, mutta kysyi vielä miten on korjattu ja mitä rakenteita näkyy… lopulta totesi, että se kiinnostava osa elementistä on piilossa ettei tarvitsekaan tulla paikalle, asia on selvä. Ajattelimme asian olevan ok, korjaamiseenhan oli saatu lupa, eikä nyt sitten tarvitse repiä lattiaa, jotta elementin alareunakin näkyisi.

Sitten alkoikin pitkä hiljaisuus. Kun pariin viikkoon ei kuulunut mitään, lähetettiin postia tehtaalle, valvojamme soitteli ja jätti soittopyyntöjä, kunnes 6 viikon kuluttua saatiin vastaus - sähköpostilla. Totesivat lyhyesti että virhettä ei ole todennettu ja kustannukset kuuluvat meidän itse maksettaviksi. Sanoivat, että mikäli asiakas korjaa virheen, hän myös sen hyväksyy. Eikä virhettä voi todeta, koska korjaus on jo tehty.

Näin toimii Kannustalon väki. Mies yritti saada puhelimitse ja sähköpostitse vielä selville, että millä lailla olisi pitänyt toimia, jotta virhe olisi oikeaoppisesti todennettu, mutta noin naurettavaan kysymykseen he eivät ole alentuneet vastaamaan. Myöskään siihen ei vastausta saatu, että miksi he antoivat luvan korjata ja olivat tulossa katsomaan vasta seuraavalla viikolla kun kaikki oli jo korjattu. Talopaketin sopimuksessa lukee, että pienet korjaukset voi sopia puhelimitse ja tehdä, jos talotehtaan edustaja antaa luvan. Asiasta on postiteltu toimitusjohtajaa myöten, mutta vastaus ei muutu. Kustannuksia syntyi noin tuhannen euron luokkaa joten ei kokonaisprojektissa mikään maata kaatava summa, mutta jo periaatteesta tätä ei niellä! Teemme valituksen Kuluttajariitalautakuntaan. Sen etenemisestä sitten myöhemmin lisää. 

Huoh! Niin Turhaa. Niin Typerää. Kaikkien osapuolten ajanhaaskausta. 

Portaikko

Portaita emme ottaneet Kannustalon paketissa, vaan ne teki Oksakosken Puunjalostus/AA Portaat tässä lähellä Perhossa. Hinta ensin hieman kirpaisi, kun kuvittelimme pääsevämme hieman halvemmalla kuin Kannustalon pakettiportaat, mutta sitten kun näin portaat paikoillaan, tiesin, että ne ovat joka euron arvoiset. Asennus tapahtui porrastoimittajan toimesta ja sujui hyvin.

Tässä kuvaa yläkerran aulasta.

Alhaalta ylös tultaessa ensimmäinen näkymä on - ei suinkaan kaunis lasiovellinen ja -seinällinen työhuoneeni, vaan telkkarihuone! Näinkin selvä asia kirkastui minulle vasta näin käytännössä...

Portaikko & lähikuva pylväästä

Käsikaide tuntuu käteen ihanalta! Niin sileä, eikä hullumman näköinenkään!

Alakerran aulassa on raitatapetti. Tuo yksivärinen harmaa jatkuu yläkerran aulaan. 

Portaikko alakerran aulasta katsottuna. 

Alakerran ensimmäinen askelma on satulaporras.

Halusin portaista mahdollisimman turvalliset lasten takia. Joka portaassa on turvauritus ja portaiden molemmilla puolilla kulkee käsikaide. 

Portaiden yläpäähän laitamme jonkun mahdollisimman vähän tilaa vievän lapsiesteen. Myydäänköhän vielä sellaista "sisäänrullautuvaa" tukevaa kangasta olevaa porttia? Jos joku tietää, saa vinkata!

Summa summarum: olemme erittäin tyytyväisiä portaisiin!

Hei, me edistytään!

Ennen mussutuspostausta Kannustalon "palvelusta", iloisempiin asioihin: 

Maanantaina aloitettiin alakerran parketin asennus ja vaikka miehet hieman etukäteen jupisivatkin "kukaan ole pitkään aikaan halunnut liimaponttia" ja "sen laitto vaan sitten kestää kauemmin", niin tiistaina meillä oli alakerran parketti valmis! Eli jos olisi siltä tuntunut, meillä olisi päässyt jo parketilla pyörähtelemään... 

Liimapontti ei minunkaan suosikkeihin kuulunut (ihan vain periaatteesta välttää kaikkea ylimääräistä hapatusta), mutta parkettimyyjä sai minut vakuuttumaan, että se kannattaa. Ja ponttiin laitetaan PUULIIMAA, sitä lasten askarteluliimaa. Lopullinen niitti. Mikään noin viaton ei voi olla vaarallista?

Meillä on nyt sitten runsaasti liimaa lasten jouluaskarteluita varten. Ja valmis lattia! 

Ja huomenna meille tulee sisäportaat!

Voihan Härmä Air!

Pientä jupinaa tähän väliin etteivät mene liian "helluuseksi" nämä blogikirjoitukset.

Noheva takkamyyjämme Seinäjoen Tulikivicenterissä myi meille takan evästettynä sivulauseenomaisella puolihuolimattomalla kysymyksellä "päältä vai sivulta liitos"? Siis hormiliitos. Piirustuksiin oli piirretty päältä ja oltiin siihen kovin tyytyväisiä, kun se vie vähemmän tilaakin. 

Siis päältäliitos kiitos.

Saatiin takkamyyjältä tarjouskin. Vaihtoehtoina lecaharkoista muurattu (painava, mutta olisi nippanappa onnistunut meidän huonekorkeuksilla, toki työläs/aikaavievä tehdä) ja sitten toisena vaihtoehtona simsalabim tosi näppärä (tosin kallis, mutta AH, NIIN HELPPO asentaa!) valmishormi Schiedel tai Härmä Air.

Takkamyyjä ei vaivautunut sen vertaa asiaamme ja piirustuksiimme perehtymään, että olisi huomannut että Schiedel ei meille sovi, kun me tarvitsemme hormiimme kulman. Ja Schiedelillä tätä mahdollisuutta ei ole. Ikään kuin takkamyyjä ei tiennyt, että hänen myymästään takasta lähtee hormi keskeltä eikä takaa...

Tämähän ei ole toki ainakaan meidän kokemuksiimme pohjautuen mitään uutta, että asiakkaan pitää tietää tuotteesta ja ylipäätään mistä tahansa käsillä olevasta asiasta enemmän kuin myyjä tai ko. "asiantuntija". 

Tämä hormin liitoskohta-asia siis selvisi meille, kun takka oli muurattu... Onneksi emme olleet ehtineet/jaksaneet perehtyä tähän asiaan ennemmin ja tilanneet hormia valmiiksi.

Vaihtoehtoja ei hirmuisasti siinä vaiheessa ollut. Ja uunimestarimme suositteli Härmä Airia: "helppo ja nopea asentaa"... Ja toki kotimaisuus meitä viehätti, mielellämme kannatamme kotimaista! Ensinnäkin toimitus myöhästyi kolme viikkoa! (Jep, heinäkuu ja kesälomat ne yllättävät joka vuosi kokemattomat työntekijät ja raukat yrittäjäparat.) Sen jälkeen hormimme matkasi tuosta 50 km:n päästä Tampereelle eli 300 km sinne ja 300 km takaisin meille kyselyjen jälkeen. No olihan lähetys sitten tietenkin huonosti pakattu, tavarat kolajivat pahvilaatikossa. Ja olihan siinä pientä sanomista SEKÄ työn jäljessä ETTÄ pinnassa. Pintanaarmut saatiin suht. hyvin hinkattua pois, kun ei kerta kaikkiaan jaksettu ruveta siitä asiasta valittamaan. Hormi on suoralta osaltaan yläkerrassa tosi kaunis, mutta nuo kaksi taitosta... noh, katsokaa itse:

Ei mikään muotoilukaunotar! Vai mitä? Lisäksi nuo kulmat ovat todella tökerösti ja huonosti tehty. 

Osoitus siitä, että Suomalaisen Työn Laatu ei todellakaan aina tarkoita juuri mitään!

Tältä hormi näyttää olkkariin päin, ihan siedettävää. Sivuilta vain niin rumat! 

Ja sitten se helppo ja nopea asennus... Kaksi miestä asensi hormia kaksi päivää. Sen jälkeen luettiin asennusohjeet. Tai siis mies luki. Ammattilaisethan eivät lue käyttöohjeita. Kävi ilmi, että hormin ympärille olisi pitänyt kiertää kaksi kierrosta palovillaa. Oli kierretty vain yksi. Sitten painettiin "Undo"-näppäintä ja purettiin se mitä juuri oli valmiiksi tehty olkkari katon paneelauksesta lähtien. Kaksi miestä teki yhden päivän hommia että saatiin toinen kierros palovillaa ja talon väki mielenrauhan. 

Seuraavaan taloomme - jota ei tule - muurataan ensimmäisenä tiilistä hormi ja piippu. Aamen.

Oodi kupariputkille

Miten kauniita voivatkaan olla niinkin arkiset asiat kuin kupariputket?

Ennen varaston ja teknisen tilan väliseinän tekoa putket näkyivät 

samassa linjassa vaikka ovat eri seinillä.

Se näky oli jotenkin erityisen vaikuttava.

Harmittaa, etten silloin ottanut kuvaa.

Mikä väri! Mitkä linjat! 

Kai sitä voisi vielä ammatin vaihtaa? Putkimiehen ammattitutkintoon...

Yläkerran aula ennen ja jälkeen

Ei ole ehtinyt edes talo valmistua, kun meillä jo voi tehdä sarjaa "ennen ja jälkeen". Kysymys on yläkerran aulasta, johon en alunperin keksinyt mitään väriä. Joten päätin, että laitetaan valkoisella - Tikkurilan Kinos L503. Tulos oli... kova ja valju, joskin valoisa:

Mutta ennen kaikkea aiemmin valkoisilta näyttäneet ikkunankarmit ja ovet olivatkin äkkiä keltaiset. 

Maalari oli kanssani samaa mieltä, että "siihen silimä pökkää", vaikka myös nopeaa tottuukin. Siispä pari päivää mietittyäni tulin tulokseen, että väri vaihtuu vielä kun se ennen listojen laittoa on kuitenkin suht. helppoa. Hanniksen blogissa samaan aikaan kyseltiin hyvää seinän väriä ja siitä sain idean. Väri ei kuitenkaan käynyt meille, kun yksi aulan seinistä menee alas asti portaikon kohdalla ja värin piti sopia siten alakerran aulan tapettiin. Mutta samaa Tikkurilan X-sarjaa tämäkin väri on, väri on harmaa X486. NYT sitä ei enää tarvitse maalata! 

Oven kahvoiksi eli välioven painikkeiksi tai vielä vaikeammin pintaheloiksi (voi elämä!) päädyttiin ottamaan Matti-oviin suunnitellut. Vaikka meillä oli muitakin ehdokkaita, niin olen tyytyväinen, että päädyttiin näihin. Ovat mielestäni hyvän näköiset ja toivottavasti myös aikaa ja elämää kestävät. 

Enpä tiedä, olemmeko ainoita, joiden lapset eivät varmaankaan koskaan halua muuttaa "tontille"?

Siellä on ilmeisesti vietetty ihan liikaa aikaa. Ainakin meillä sanat "tontille meno" aiheuttavat valitusten tulvan ja vastalauseiden ryöpyn yhdistettynä kitinään, narinaan ja kiukutteluun. 

Siksipä onkin viisasta yrittää jaksaa olla luova ja ovela. Sana "tontti" on meillä muutettu sanaksi "eväsretki". Ja tänään saatiin siivoiltua pari tuntia sillä, että paistettiin makkaraa.

Voi kun oli hyvää! Myös aikuisten mielestä.

Tapetteja, tapetteja.. ja vähän maaliakin!

On ollut viime aikoina niin hiljaista, että tässäpä täyslaidallinen kuvia pitkästä aikaa.

Yläkerran pinnat ovat siis valmiina - myös listat (!) =o)

Ensimmäinen kuva makkaristamme. Viisto seinä on ruusutapettia

ja muut seinät saman sarjan "ruututapettia".

Tämä on kyllä minun lempparini.

Tyttären huoneessa kahdella seinällä tapetti ja kahdella maali. Yhdellä maaliseinällä on osa seinästä maalattu magneettimaalilla 120 cm.

Tapetti on tyttären itse valitsema Kids@Home -mallistosta.

Pojan huone on kauttaaltaan maalattu. Ikkunaseinässä on melko tujakka sininen. Muut seinät valkoista Kinos-sävyä. Tämä oli sisustussuunnittelijamme idea ja toteutimme sen sellaisenaan. Täälläkin yksi seinä on maalattu 120cm korkeuteen saakka magneettimaalilla.

Seuraavassa kuva yläkerran aulasta ex-askarteluhuoneeseen nyx-työhuoneeseen päin. Vihreä on ehkäpä hitusen turhan minttua minun makuuni. Sävy on Aaloe.

Yläkerran wc:

Olohuone-ruokailutila on tapetoitu tällä kotimaisella Joutsen-tapetilla. Etsin suurikuvioista, mutta vaaleaa, ilman kiiltoa ja kohopintaa. Melko haastava tehtävä. Tähän olen tyytyväinen.

Ja oli kaiken lisäksi sikahalpa!

Alakerran kirjastohuone tapetoitiin kahdella. Väliin tulee valkoinen lista.

Sauna:

Ja arvatkaapa mitä? Meidän lattia valettiin 16.4. ja valu oli 12 cm. Elon laskuopin mukaan (1cm/viikko) meillä olisi pitänyt olla kuiva lattia kuukausi sitten. Nyt hermot pettivät ja otimme järeämmät aseet käyttöön:

Ja:

Tänään saatiin myös lattialämpö päälle, joten pian alkaa tapahtua!

Yläkerran lattia valmis

Tänään naputettiin viimeinen laminaattipalikka paikoilleen, kun paikalle saavuin. Yläkerran lattia on siis valmis! Tämä kuva on tyttären huoneesta:

Laminaatti on Novafloorin Tammi patina valkoinen. Laminaatti ei ollut ihan niin vaalea kuin muistin, siitä kuultaa puun väri. Alakertaan tulee ruskea lattia ja hieman sitä palloteltiin, pitäisikö lattioiden olla saman väriset ala- ja yläkerrassa. Tai ainakin lähellä samaa. Olisi tullut liikaa ruskeaa, näin on hyvä.

Yläkerran vessa odottaa saumausta. Heh ja paria muutakin juttua, mutta tässä laatat:

Nyt olemme sitten muutaneet. Hikisiä päiviä, kiireistä pakkaamista, epätoivoa.

Tuskailu kannatti. Tiistaina muuttomiehet kantoivat tavaramme 2,5 tunnissa autoon ja autosta pois. Eilen siirtyivät kankaat. Huomenna loppusiivous. Kyllä tämä tästä.

Äsken kävin vielä tontilla. Kuuma päivä oli illassa. Katsoin maalaismaisemaa.